Lattiakiekko on sisätiloissa pelattava mailapeli, joka muistuttaa jääkiekkoa mutta pelataan jään sijaan tasaisella salilattialla. Tässä oppaassa käydään läpi lajin keskeiset pelisäännöt – pelaajamäärät, varusteet, peliaika, vaihdot, jatkoaika ja rangaistukset – sekä selitetään, miten laji liittyy Suomen suosituimpaan sisäpeliin, salibandyyn. Säännöt vaihtelevat kansainvälisesti paljon, joten tässä esitellään yleisin versio ja kerrotaan, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Tärkeimmät kohdat
- Mikä laji: lattiakiekko on sisällä pelattava mailapeli ja yleisnimitys usealle muunnelmalle, joista tunnetuin Suomessa on salibandy.
- Pelaajat: kentällä enintään 6 pelaajaa, joista korkeintaan 1 maalivahti; pelaamiseen vaaditaan vähintään 4 pelaajaa.
- Peliaika: tyypillisesti 3 erää, yleisessä versiossa 10 minuuttia kukin; pituus vaihtelee sarjoittain.
- Pelivälineen käsittely: kiekkoa tai palloa kuljetetaan vain mailalla, ja maalivahti saa pitää kiekkoa kädessä enintään 3 sekuntia.
- Rangaistukset: jaetaan 2 ja 5 minuutin rangaistuksiin rikkeen vakavuuden mukaan.
- Tasapeli: ratkaistaan äkkikuolemajatkoajalla ja tarvittaessa rangaistuslaukauksilla.
Mikä laji lattiakiekko on?
Lattiakiekko on yleisnimitys usealle sisäpelille, joissa kaksi joukkuetta yrittää saada kiekon tai pallon mailalla vastustajan maaliin. Englanninkielinen termi floor hockey kattaa monta eri pelimuotoa: osa pelataan kiekolla, osa reiällisellä kiekolla ja osa pallolla. Lajiperheeseen kuuluvat muun muassa katukiekko (ball hockey), cosom-kiekko ja Pohjoismaissa ylivoimaisesti tunnetuin muoto, salibandy.
Yhteistä kaikille muunnelmille on, että peli käydään sisällä kovalla lattialla, välinettä kuljetetaan mailalla ja maali syntyy, kun kiekko tai pallo ylittää maaliviivan. Koska yhtä globaalia sääntökirjaa ei ole, peliajat, pelaajamäärät ja rangaistukset vaihtelevat sarjan, maan ja ikäluokan mukaan. Siksi on aina syytä tarkistaa sen sarjan säännöt, jossa itse pelaa.
Miten lattiakiekko eroaa salibandystä?
Suurin ero on peliväline ja kontaktin määrä. Salibandyssa pelataan kevyellä, rei’itetyllä muovipallolla (läpimitta 72 mm, paino noin 23 g, 26 reikää), kun taas monissa lattiakiekon versioissa väline on kiekko tai raskaampi pallo. Salibandy on käytännössä kontaktiton laji, jossa taklaukset ja mailalla häirintä ovat kiellettyjä, ja sitä pelataan Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) yhtenäisillä säännöillä. Monet muut lattiakiekon muodot sallivat enemmän fyysisyyttä ja käyttävät sarjakohtaisia sääntöjä. Alla oleva taulukko havainnollistaa eroja lattiakiekon, salibandyn ja jääkiekon välillä.
Vertailu
| Ominaisuus | Lattiakiekko | Salibandy | Jääkiekko |
|---|---|---|---|
| Pelialusta | Salin lattia | Salin lattia | Jää (kaukalo) |
| Peliväline | Kiekko tai pallo (versiosta riippuen) | Kevyt reikäpallo (72 mm, n. 23 g) | Kumikiekko (n. 170 g) |
| Pelaajia kentällä | Enintään 6 (sis. maalivahti) | 6 (maalivahti + 5 kenttäpelaajaa) | 6 (maalivahti + 5 kenttäpelaajaa) |
| Peliaika | Tyypillisesti 3 × 10 min | 3 × 20 min | 3 × 20 min |
| Kontakti | Rajoitettu, taklaukset yleensä kielletty | Kontaktiton, ei taklauksia | Taklaukset sallittuja |
| Kattojärjestö | Ei yhtä globaalia (useita sarjoja) | IFF (perustettu 1986) | IIHF |
Lattiakiekon historia: koulujen liikuntasaleista maailmalle
Lattiakiekko sai alkunsa koulujen ja nuorisotyön liikuntasaleista, joissa tarvittiin jääkiekon kaltainen laji, jota voitiin pelata ympäri vuoden säästä riippumatta. Ensimmäisen kirjallisen sääntökokoelman laati kanadalainen Sam Jacks vuonna 1936 Toronton West End -YMCA:ssa, ja hänen versiossaan käytettiin keskeltä avointa rengaskiekkoa suljetun kiekon sijaan.
Yhdysvalloissa lajin järjestäytynyttä muotoa kehitti Tom Harter, joka loi Battle Creekiin Michiganiin vuonna 1962 version muovimailoineen ja -kiekkoineen. Vuonna 1970 joukkuemuotoinen lattiakiekko otettiin mukaan Special Olympics -talvikisoihin, mikä teki lajista tunnetun myös soveltavan liikunnan puolella. Pallolla pelattava muunnelma, salibandy, kehittyi omaksi lajikseen Ruotsissa 1970-luvulla, ja laji järjestäytyi kansainvälisesti, kun IFF perustettiin 1986 Ruotsin, Suomen ja Sveitsin voimin. Ensimmäiset salibandyn aikuisten MM-kisat pelattiin 1996 Tukholmassa – lisää aiheesta löydät artikkelista salibandyn MM-kisoista.
Pelaajat ja varusteet
Kentällä on kerrallaan enintään kuusi pelaajaa joukkuetta kohden, joista korkeintaan yksi on maalivahti. Maalivahdin käyttö ei ole pakollista, vaan joukkue voi pelata myös ilman vahtia esimerkiksi pelin loppuhetkillä. Vähintään neljä pelaajaa on kuitenkin oltava kentällä, muuten ottelu keskeytetään, koska vastustajalla olisi liian suuri etu.
Montako pelaajaa kentällä on?
Tyypillinen kokoonpano on viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Joukkueeseen kuuluu lisäksi vaihtopelaajia, jotka odottavat vuoroaan vaihtoaitiossa. Jos pelaajia on kentällä sääntöjen sallimaa enemmän, siitä tulee rangaistus liian monesta pelaajasta.
Mitä varusteita tarvitaan?
Jokaisella pelaajalla on maila ja useimmiten käsineet, ja maalivahdilla on oma suojavarustuksensa. Pelaajan omat käsineet ovat sallittuja, mutta muiden varusteiden tulee täyttää sarjan vaatimukset. Koruja ei saa käyttää, mikä on yksinkertainen turvallisuussyy. Maalivahdin varustekokonaisuus muistuttaa monin osin salibandyn vahtia; voit tutustua tarkemmin salibandymaalivahdin varusteisiin.
Peliaika ja ottelun kulku
Lattiakiekko-ottelu pelataan tyypillisesti kolmessa erässä. Tämä on peliajan perusrakenne, mutta erän pituus vaihtelee sarjoittain, joten alla oleva aika on vain yksi yleinen esimerkki.
Kuinka kauan ottelu kestää?
Yleisessä versiossa jokainen kolmesta erästä kestää kymmenen minuuttia. Kello pysäytetään pilliin viheltämällä vain kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana, jos pelissä sattuu katkoja. Jos joukkue johtaa neljällä tai useammalla maalilla, kelloa ei pysäytetä. Ottelu voidaan päättää kolmannen erän aikana, jos ero kasvaa kahdeksaan maaliin tai suuremmaksi. Molemmilla joukkueilla on oikeus kahteen minuutin aikalisään, ja aikalisä voidaan pyytää myös silloin, kun oma joukkue hallitsee kiekkoa.
Miten peli käynnistetään ja maali syntyy?
Erä ja uusi tilanne maalin jälkeen aloitetaan kiekon pudotuksella eli aloituksella. Kiekko asetetaan kentän keskelle kahden vastakkaisen pelaajan väliin, ja mailojen tulee olla lattiassa. Pillin vihellyksen jälkeen pelaajat yrittävät saada välineen oman joukkueensa haltuun. Kiekkoa tai palloa kuljetetaan ja syötetään vain mailalla – potkiminen tai heittäminen eteenpäin ei ole sallittua. Maalivahti saa ottaa kiekon käsiin, mutta pitää sitä hallussaan enintään kolme sekuntia, eikä kiekkoa saa heittää vyötärön yläpuolelta. Maalin voi tehdä mistä tahansa kentän kohdasta.
Jatkoaika ja rangaistuslaukaukset
Tasapeli ratkaistaan jatkoajalla, joka pelataan äkkikuolemana. Jos ottelu päättyy varsinaisella peliajalla tasan, pelataan viiden minuutin jatkoaika, jossa ensimmäisen maalin tehnyt joukkue voittaa. Jos jatkoaikakaan ei tuota ratkaisua, molemmat joukkueet saavat viisi rangaistuslaukausta, ja enemmän osumia saanut voittaa. Mikäli tilanne on edelleen tasan, laukauksia jatketaan vuoron perään, kunnes voittaja selviää. Käytännöt vaihtelevat sarjoittain, ja monissa sarjoissa jatkoaikaa pelataan vain pudotuspeleissä.
Vaihdot pelin aikana
Kenttäpelaajat voi vaihtaa milloin tahansa pelin tilanteesta riippumatta. Vaihdossa pätee yksi tärkeä sääntö: penkiltä tulevan pelaajan pitää odottaa, kunnes vaihdettava pelaaja on kokonaan poistunut kentältä. Vasta sitten uusi pelaaja saa astua kentälle, ja vaihto tehdään sille varatulla alueella, jotta peli ei häiriinny. Virheellisestä vaihdosta tuomitaan rangaistus.
Maalivahdin vaihtoa ei voi tehdä yhtä vapaasti. Vahti vaihdetaan vain erätauon tai aikalisän aikana tai silloin, kun varusteita vaihdetaan. Maalivahti voi kuitenkin siirtyä kenttäpelaajaksi milloin tahansa, jolloin maali jää tyhjäksi.
Rangaistukset lattiakiekossa
Rangaistukset jaetaan tavallisesti kahteen luokkaan: kahden ja viiden minuutin rangaistuksiin. Rangaistuksen ajaksi rikkonut joukkue pelaa vajaalukuisena, mikä antaa vastustajalle ylivoimatilanteen. Rangaistava teko ja sen pituus määräytyvät rikkeen vakavuuden mukaan.
Kahden minuutin rangaistukseen johtavat muun muassa seuraavat rikkeet:
- Korkea maila
- Kampitus
- Häirintä eli estäminen
- Kyynärpään käyttö
- Virheellinen eli laiton vaihto
Viiden minuutin rangaistukseen johtavat vakavammat rikkeet, kuten:
- Sanallinen tai fyysinen loukkaaminen
- Kahden minuutin rikkeen tahallinen toistaminen
Jääkiekon seuraajalle monet näistä ovat tuttuja. Jos haluat verrata lajeja, lue myös jääkiekon perussäännöt, sillä lattiakiekko on monessa suhteessa sen sisäversio.
Lattiakiekon eri versiot ja muunnelmat
Lattiakiekosta on useita muunnelmia, ja säännöt riippuvat valitusta pelimuodosta. Suomessa tunnetuin versio on salibandy, joka kerää valtavasti harrastajia niin kouluissa kuin seuratoiminnassa. Muita muunnelmia ovat esimerkiksi katukiekko, cosom-kiekko ja Special Olympics -lattiakiekko, jossa käytetään terätöntä mailaa ja avointa huopakiekkoa.
Lattiakiekko ei ole ainoa sisällä suosittu laji tästä syystä. Esimerkiksi futsal sopii hyvin liikuntatunneille, ja aivan kuten lattiakiekko on saanut vaikutteita jääkiekosta, futsal on kehittynyt jalkapallon pohjalta. Näiden lajien säännöt poikkeavat alkuperäisistä, joten lattiakiekko-ottelua ei kannata olettaa jääkiekon kaltaiseksi kaikin osin. Salibandyn vahvaan asemaan Suomessa voit perehtyä artikkelissa salibandyn suosion syistä.
Lattiakiekon seuraaminen ja vedonlyönti
Lattiakiekon muunnelmista, erityisesti salibandystä, pelataan sarjoja ja turnauksia, joita voi seurata ja joihin on tarjolla myös vedonlyöntiä. Vedonlyönti on siirtynyt pitkälti verkkoon, ja esimerkiksi 22Bet on yksi monista kohteita tarjoavista sivustoista. Vedonlyönti on viihdettä eikä tapa ansaita rahaa, eikä mikään vihje tai tilasto takaa voittoa. Jos haluat ymmärtää vedonlyöntiä paremmin ennen pelaamista, tutustu neutraaliin oppaaseen salibandyn vedonlyönnistä.
Yleisimmät väärinkäsitykset ja virheet
Lattiakiekossa aloittelijat tekevät muutamia toistuvia virheitä, jotka kannattaa tiedostaa etukäteen.
- Oletus, että säännöt ovat samat kaikkialla. Peliaika, pelaajamäärät ja rangaistukset vaihtelevat sarjoittain, joten tarkista aina oman sarjasi sääntökirja.
- Lattiakiekon ja salibandyn sekoittaminen. Salibandy on lattiakiekon muunnelma, mutta sillä on omat, IFF:n yhtenäiset sääntönsä ja oma kevyt reikäpallonsa.
- Kiekon potkiminen tai heittäminen. Välinettä saa kuljettaa vain mailalla, ja maalivahti saa pitää kiekkoa kädessä enintään kolme sekuntia.
- Korujen pitäminen. Korut ovat turvallisuussyistä kiellettyjä, ja tuomari voi estää pelaamisen ennen niiden poistamista.
- Maalivahdin vaihtaminen kesken pelin. Toisin kuin kenttäpelaajat, maalivahdin saa vaihtaa vain tauon, aikalisän tai varustevaihdon aikana.
Vastuullinen pelaaminen
Tämä osio koskee vain lajista lyötävää vedonlyöntiä, ei itse pelaamista. Rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille (18 vuotta täyttäneille), ja se on viihdettä, johon ei pidä käyttää enempää rahaa kuin on varaa hävitä. Vedonlyönti ei ole keino ratkaista talousvaikeuksia, eikä mikään järjestelmä tai vihje poista pelaamiseen liittyvää häviämisen riskiä. Suomessa rahapelijärjestelmä on uudistumassa, ja lisensointijärjestelmän on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Jos pelaaminen aiheuttaa huolta itselle tai läheiselle, maksutonta ja luottamuksellista apua tarjoaa Peluuri. Kuluttajan oikeuksista ja palveluntarjoajien valvonnasta voi lukea Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta. Tämä osio on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä ole sijoitus- tai pelineuvontaa.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä eroa on lattiakiekolla ja salibandylla?
Lattiakiekko on yleisnimitys usealle sisäpelille, kun taas salibandy on sen yksi tarkkaan säännelty muunnelma. Salibandy pelataan kevyellä reikäpallolla IFF:n yhtenäisillä säännöillä, ja monissa muissa lattiakiekon versioissa väline on kiekko ja säännöt ovat sarjakohtaisia.
Kuinka monta pelaajaa lattiakiekossa on kentällä?
Kentällä on kerrallaan enintään kuusi pelaajaa joukkuetta kohden, joista korkeintaan yksi on maalivahti. Pelaamisen jatkamiseksi kentällä on oltava vähintään neljä pelaajaa.
Kuinka kauan lattiakiekko-ottelu kestää?
Ottelu pelataan tyypillisesti kolmessa erässä, ja yleisessä versiossa kukin erä kestää kymmenen minuuttia. Erän pituus kuitenkin vaihtelee sarjoittain, joten tarkista oman sarjasi säännöt.
Saako lattiakiekossa taklata?
Useimmissa versioissa taklaaminen on kielletty vähäisen suojavarustuksen vuoksi, ja kovasta kontaktista voi seurata rangaistus. Salibandyssa laji on käytännössä kontaktiton.
Miten lattiakiekossa ratkaistaan tasapeli?
Tasapeli ratkaistaan yleensä äkkikuolemajatkoajalla, ja jos sekään ei tuota ratkaisua, vuorossa ovat rangaistuslaukaukset. Monissa sarjoissa jatkoaikaa pelataan vain pudotuspeleissä.
