Salibandyn hyödyt harrastuksena – keholle ja mielelle

Salibandy on yksi Suomen suosituimmista joukkueurheilulajeista, ja sen harrastaminen tuo mukanaan runsaasti tutkitusti hyödyllisiä vaikutuksia. Laji kehittää samaan aikaan kestävyyskuntoa, lihaksia, koordinaatiota ja pelinlukutaitoa, mutta antaa myös sosiaalisia hyötyjä ja kohottaa mielialaa. Ei siis ihme, että se on monen suomalaisen harrastus. Tässä artikkelissa käydään läpi lajin tausta, konkreettiset hyödyt keholle ja mielelle sekä se, miten pääset itse alkuun.

Mistä salibandy sai alkunsa?

Salibandyn juuret ovat muovisissa mailoissa ja rei’itetyssä muovipallossa, jotka yleistyivät Yhdysvalloissa 1950- ja 1960-luvuilla niin sanotun lattiakiekon (floor hockey) välineinä. Varsinaiseksi urheilulajiksi peli kehittyi kuitenkin Ruotsissa 1960-luvun lopulla, ja Ruotsia pidetään yleisesti lajin syntymaana. Ruotsin kansallinen salibandyliitto on toiminut jo vuodesta 1981.

Suomeen laji saapui 1970-luvulla Ruotsista palanneiden opiskelijoiden mukana. Ensimmäinen turnaus pelattiin Helsingissä vuonna 1974 Helsingin yliopiston liikuntatoimen järjestämänä. Suomen Salibandyliitto perustettiin syyskuussa 1985 – alkujaan mukana oli vain kolme seuraa ja yhteensä 45 rekisteröityä pelaajaa. Kansainvälinen salibandyliitto IFF syntyi vuonna 1986 Ruotsin, Suomen ja Sveitsin voimin. Kuvituskuva: Unsplash.

Tänä päivänä salibandy on Suomessa harrastajamäärältään toiseksi suosituin palloilulaji jalkapallon jälkeen: harrastajia on eri selvityksissä arvioitu olevan satojatuhansia, ja Salibandyliitolla on noin 45 000 lisenssipelaajaa. Suomi on Ruotsin ohella yksi maailman johtavista salibandymaista, mikä näkyy sekä harrastajamäärissä että arvokisamenestyksessä. Lisää lajin suosion taustoista voit lukea erillisestä artikkelista.

Miten salibandy parantaa fyysistä kuntoa?

Salibandy on tehokasta intervallityyppistä liikuntaa, joka kehittää ennen kaikkea kestävyyskuntoa. Virallinen ottelu kestää 3 × 20 minuuttia tehokasta peliaikaa, ja pallon perässä liikutaan jatkuvasti kiihdytyksin, suunnanmuutoksin ja pysähdyksin. Peli yhdistää aerobista (hapen avulla tapahtuvaa) ja anaerobista (hapetonta) rasitusta, mikä tekee siitä monipuolisen kuntoilumuodon.

Reippaassa pelissä energiaa kuluu helposti useita satoja kilokaloreita tunnissa pelaajan koosta ja tehosta riippuen. Pelituntien aikana myös päivittäiset askelmäärät täyttyvät vaivatta. Kunnon kohetessa peli tuntuu kevyemmältä – ja mitä parempi peruskunto on, sitä kovempaa ja pidempään jaksaa pelata.

Moneen tasavauhtiseen kestävyyslajiin, kuten hölkkään, verrattuna salibandyn etu on sen vaihteleva tempo: lyhyet täysillä pelatut vedot nostavat sykettä tehokkaasti, ja pelin imu saa usein liikkumaan enemmän kuin yksin treenatessa huomaisikaan. Joukkue ja ottelun jännitys toimivat luontevana motivaattorina, mikä auttaa jatkamaan harrastusta pitkäjänteisesti.

Sydän- ja verenkiertoelimistön hyödyt

Säännöllinen salibandy vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Tanskalaisessa 12 viikon tutkimuksessa ikääntyneillä miehillä salibandyharjoittelu laski LDL-kolesterolia ja veren triglyseridejä, vähensi insuliiniresistenssiä ja pienensi kehon rasvaprosenttia verrokkeihin nähden. Pidemmässä, yli kaksi vuotta kestäneessä seurannassa havaittiin paranemista muun muassa maksimaalisessa hapenottokyvyssä ja pitkäaikaisverensokerissa (HbA1c).

Lihakset, luusto ja kehonkoostumus

Nopeat kiihdytykset, laukaukset ja suunnanmuutokset kuormittavat erityisesti jalkojen ja keskivartalon lihaksia. Samassa tutkimuksessa salibandyä harrastaneiden lihasvoima ja toimintakyky paranivat, ja hyppyjä sekä tärähdyksiä sisältävä peli tukee myös luuston tiheyttä. Näin salibandy ehkäisee osaltaan ikääntymiseen liittyvää lihas- ja luukatoa.

Mitä taitoja salibandy kehittää?

Pelinlukutaito ja strategia

Salibandy harjaannuttaa pelinlukutaitoa eli kykyä ennakoida tilanteita ja tehdä nopeita päätöksiä. Samaa taitoa tarvitaan monessa strategiaa vaativassa pelissä ja arjen tilanteissa. Kentällä on jatkuvasti luettava sekä omien että vastustajan liikkeitä ja valittava paras ratkaisu sekunnin murto-osassa. Joukkueen yhteinen taktiikka – puolustusmuodot, hyökkäyskuviot ja erikoistilanteet – opettaa myös kokonaisuuksien hahmottamista.

Koordinaatio ja kehonhallinta

Mailan, pallon ja oman kehon yhtäaikainen hallinta kehittää koordinaatiokykyä ja tasapainoa. Pelaaja oppii käsittelemään palloa katse ylhäällä, väistämään vastustajia ja hallitsemaan vauhtia. Toistuva harjoittelu parantaa myös reaktionopeutta, sillä tilanteet vaihtuvat jatkuvasti eikä aikaa pitkään miettimiseen ole.

Miten salibandy tukee mielen hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita?

Joukkuelajina salibandy vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoaa luontevan tavan tutustua uusiin ihmisiin. Yhdessä tekeminen poistaa paineita tutustumiselta, sillä huomio on pelissä ja harjoittelussa. Samalla kehittyvät sosiaaliset taidot, kun erilaisten persoonien kanssa on tultava toimeen ja toimittava yhteisen tavoitteen eteen. Parhaimmillaan omasta joukkueesta löytyy pitkäaikaisia ystäviä.

Liikunnan mielialavaikutukset on dokumentoitu myös salibandyn osalta: tutkimuksissa laji on parantanut koettua mielenterveyttä sekä vähentänyt ahdistuneisuuden ja masennuksen oireita verrokkiryhmiin nähden. Tutkijat ovat liittäneet hyödyt osittain juuri joukkueen tuomaan yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen pääomaan. Kuvituskuva: Unsplash.

Mitä hyötyä salibandystä on lapsille ja nuorille?

Lapsille ja nuorille salibandy tarjoaa monipuolisen pohjan liikunnalliselle kehitykselle. Pallon ja mailan käsittely yhdessä juoksun ja suunnanmuutosten kanssa kehittää motorisia perustaitoja laaja-alaisesti, mikä hyödyttää myös muissa lajeissa. Matala aloituskynnys ja edulliset välineet tekevät lajista helposti lähestyttävän.

Joukkueessa toimiminen opettaa lapsille vuorovaikutusta, pettymysten sietoa ja yhdessä onnistumisen iloa. Säännöllinen harrastus tuo arkeen rytmiä ja liikuntaa ruutuajan vastapainoksi, ja monessa seurassa toiminta on pyritty pitämään innostavana ja kaikille avoimena aina harrasteryhmistä kilparyhmiin. Lajin pariin pääsee tavallisesti jo alle kouluikäisenä.

Kenelle salibandy sopii ja miten pääset alkuun?

Salibandy sopii kaiken ikäisille ja kaikentasoisille liikkujille, sillä lajia voi harrastaa monella eri tavalla. Rennompi muoto, sähly, on vapaamuotoista pelailua ilman tiukkoja sääntöjä – siihen riittää maila, pallo ja sali tai piha sekä kaveriporukka. Sähly on matalan kynnyksen tapa kokeilla lajia ilman sitoutumista.

Jos taas haluat kehittyä ja kilpailla, pääset mukaan liittymällä paikalliseen seuraan. Seuratoiminnassa tarvitaan yleensä pelaajalisenssi, joka sisältää myös vakuutuksen. Tavoitteellisin polku johtaa Suomen korkeimmalle sarjatasolle F-liigaan ja huipulla jopa MM-kisoihin maajoukkueen riveissä. Aloittamiseen riittää kuitenkin halu liikkua: etsi oman kaupunkisi seurat ja vuorot, niin pääset hyvään alkuun.

Yleisimmät virheet salibandyn aloittamisessa

Aloittelijat tekevät usein muutaman saman virheen, jotka on helppo välttää:

• Alkulämmittelyn laiminlyönti. Kylmillä lihaksilla aloittaminen altistaa nilkka-, polvi- ja lihasvammoille. Lyhyt lämmittely ja venyttely kannattaa aina.
• Vääränlaiset jalkineet. Ulkokengät tai huonosti tukevat lenkkarit eivät sovi nopeisiin suunnanmuutoksiin; salibandyyn tarkoitetut sisäpelikengät tukevat ja pitävät lattiassa.
• Liian kova tahti heti alussa. Innostus voi johtaa ylirasitukseen. Tehoa ja pelimäärää kannattaa nostaa vähitellen.
• Tekniikan sivuuttaminen. Mailankäsittelyn ja syöttöjen perusteet kannattaa opetella alusta asti – hyvä tekniikka tekee pelistä helpompaa ja hauskempaa.
• Vakuutuksen ja lisenssin unohtaminen. Seurapeleissä pelaajalisenssi ja vakuutus ovat tärkeitä turvan kannalta.
• Itsensä vertaaminen muihin. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan; vertailu voi viedä ilon lajista.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Onko salibandy hyvä laji kunnon kohottamiseen?

Kyllä. Salibandy on intervallityyppistä liikuntaa, joka kehittää sekä aerobista että anaerobista kuntoa. Tutkimuksissa säännöllinen pelaaminen on parantanut hapenottokykyä, laskenut kolesterolia ja verensokeria sekä pienentänyt rasvaprosenttia.

Mitä eroa on sählyllä ja salibandyllä?

Sähly on lajin rennompi, vapaamuotoinen muoto, jota pelataan ilman tiukkoja sääntöjä ja tuomareita. Salibandy taas on virallisesti organisoitu kilpaurheilu sarjoineen, sääntöineen ja lisensseineen.

Tarvitseeko salibandyn aloittaminen paljon välineitä?

Ei. Alkuun pääsee mailalla, pallolla ja sisäpelikengillä. Seuratoimintaan liittyessä mukaan tulevat yleensä pelaajalisenssi ja vakuutus, ja kilpatasolla hankitaan laadukkaampia varusteita.

Minkä ikäisenä salibandyn voi aloittaa?

Salibandy sopii kaiken ikäisille. Seuroissa on junioriryhmiä lapsille ja aikuisten harraste- sekä kilpajoukkueita, ja tutkimusten mukaan lajista hyötyvät myös ikääntyneet pelaajat.

Kuinka kauan salibandyottelu kestää?

Virallinen ottelu kestää 3 × 20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Koska kello pysäytetään pelikatkojen ajaksi ja erien välissä on tauot, kokonaiskesto venyy käytännössä noin kahteen tuntiin.