Jymy
Mikä on Jymy?
Kotimaista urheilua seuraavalle yleisölle nimi Nurmon Jymy on varmasti tuttu. Suurin osa luultavasti tunnistaa nimen pesäpallosta, mutta seuralla on toimintaa monessa muussakin lajissa – myös salibandyssa. Nurmo oli aikanaan oma paikkakuntansa, mutta nykyään alue kuuluu Seinäjoen kaupunkiin. Nurmolla on kuitenkin yhä nurmolainen identiteetti, joka näkyy esimerkiksi omana vahvana urheilutoimintana.
Salibandyseura Jymy muistetaan erityisesti nopeasta nousustaan alasarjoista maan korkeimmalle sarjatasolle Salibandyliigaan asti. Joukkuetta ei ole totuttu tuntemaan liigan vakiokasvona, mutta visiitti korkeimmalle sarjatasolle on pariin otteeseen tehty. Kokeneimmat suomalaisen salibandyn seuraajat muistavat joukkueen 90-luvulta sen rakettimaisesta noususta kohti ylintä sarjatasoa. Pienimuotoisilta skandaaleiltakaan ei olla vuosien varrella vältytty, sillä joukkueen lupaavasti alkanut taival Salibandyliigassa katkesi taloudellisiin vaikeuksiin.
Yksi Jymyn historiaa värittävistä tekijöistä on pitkäjänteisyys varsinkin valmentajapuolella. Joukkueen historia ulottuu jo usealla vuosikymmenille, mutta eri päävalmentajien määrä on kuitenkin suhteellisen pieni. Jatkuvuutta on valmennuksessa ollut, sillä esimerkiksi 2010-luvulla miesten edustusjoukkueella oli vain kaksi eri päävalmentajaa. Pitkäaikaisia valmentajia ovat olleet muun muassa Jukka Tervo, Janne Mäkelä ja Jarmo Eteläaho. Varsinkin Tervo on erityinen paikallinen legenda, sillä hän toimi valmentajana seuran ihka ensimmäisinä salibandyvuosina sekä teki paluun niin 00-luvun puolivälissä kuin 10-luvun alussakin.
Nopea nousu kohti liigaa
Nurmon Jymyn salibandyjaosto perustettiin vuonna 1994. 90-luku oli muutenkin vilkasta salibandyseurojen perustamisen aikaa, joten oli luonnollista, että tällainen perinteikäs urheiluseurakin perusti oman jaostonsa.
Joukkue aloitti salibandytaipaleensa kaudella 1995–1996 4. divisioonassa. Neljän vuoden kuluttua Nurmossa pelattiinkin jo Salibandyliigaa, joten nousutahti oli 90-luvun lopulla hurja. Divarin kauden 1998–1999 runkosarjassa joukkue sijoittui kolmanneksi ja onnistui lopulta nousemaan Liigaan.
Tulokset olivat hyviä jo divisioonissa, ja sama meno jatkui ensimmäisillä liigakausilla. Heti ensimmäisellä liigakaudellaan Jymy nappasi 29 pistettä ja runkosarjan kuudennen sijan. Seuraava kausi oli tuloksellisesti hyvin samanlainen: 27 pistettä ja niin ikään kuudes sija.
Urheilullinen menestys oli heti hyvää, mutta taustalla oli toisenlaisia huolia. Urheilullisin perustein kyseessä oli ehdottomasti Salibandyliiga-kelpoinen joukkue, mutta seuran taloudellinen tilanne toi taivaalle tummia pilviä.
Vaikeudet pakottivat luopumaan sarjapaikasta
Toinen kausi Salibandyliigassa sujui hienosti sarjan keskikastissa, mutta kauden päätös muistetaan kuitenkin muista syistä. Vaikka urheilullinen menestys oli hyvää, joutui seura kuitenkin luopumaan sarjapaikastaan taloudellisten syiden vuoksi.
Taloushuolet eivät olleet vain sen kauden ongelma. Seura ilmeisesti joutui jo aiempana kautena pohtimaan, oliko sarjaan osallistumiselle edellytyksiä. Joidenkin lähteiden mukaan talousongelmat kulminoituivat pelaajahankintoihin, jotka loppujen lopuksi olivat aivan liian kalliita. Seura ylivelkaantui, eikä pelaajien palkkojakaan ollut varaa maksaa. Ensimmäisten liigakausien tuulisuudesta kertoo sekin, että päävalmentaja vaihtui seuralle epätyypillisen tiuhaan: kahden kauden aikana joukkueella oli peräti kolme eri päävalmentajaa.
Jymy - Uusi nousu huipulle
Pudotus oli sarjapaikasta luopumisen jälkeen kova, sillä joukkueen seuraava osoite oli 4. divisioonassa. Seuraava vuosikymmen menikin alemmissa divisioonissa pelatessa. Joukkue kuitenkin onnistui kiipeämään sarjaportaikossa ylöspäin, ja lopullisena palkintona oli Divarin runkosarjan voitto kaudella 2019–2020. Kirsikkana kakun päällä Jymy pääsi vihdoin takaisin liigaan.
Parinkymmenen vuoden odotuksen jälkeen päästiin taistelemaan liigassa, jonka kovatasoisuus tuli tutuksi. Runkosarjan saldoksi jäi neljä voittoa varsinaisella peliajalla, joten kohtalona oli jäädä sarjan toiseksi viimeiseksi. Kausi päättyi kuitenkin positiivisesti, sillä joukkue onnistui karsinnassa säilyttämään paikkansa korkeimmalla sarjatasolla. Seuraava kausi sujui suhteessa paremmin, sillä lopputuloksena oli runkosarjan 11. sija ja varma paikka sarjassa sitä seuraavallekin kaudelle.
Jymy - Pelipaikkana Nurmohalli
Jymy pelaa kotiottelunsa Nurmon liikuntahallissa, jota myös Nurmohalliksi kutsutaan. Katsojakapasiteettia on jopa 900 katsojalle, joka on alueen väkimäärään nähden kelpo lukema. Hallissa on muutakin Jymyn toimintaa kuin salibandya, sillä esimerkiksi naisten lentopallon edustusjoukkue pelaa kotiottelunsa siellä.
Jymy teki paluun liigaan koronan jyllätessä Suomessa, joten katsojamäärät eivät ole saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Ajoittain pelejä on pelattu jopa tyhjille katsojille. Kun väkeä on saanut saapua lehtereille, on katsojamäärä ollut yleensä jotakin 200:n ja 400:n väliltä, joten lukemat ovat vertailukelpoisia muiden pienempien pelipaikkojen kanssa. Parhaimmillaan katsojamäärissä on päästy jopa 500:n tienoille, joten kiinnostaviin peleihin kansa kyllä löytää tiensä. Puitteet ovat kaiken kaikkiaan kunnossa, sillä Nurmohallin isäksi Jymy käyttää salibandytoimintaan toistakin hallia: Qmax Arenaa.
Menestystä divisioonissa
Pääsarjatasolla Jymy on yltänyt parhaimmillaan keskikastin parhaimmistoon, mutta mitalisijoille ei joukkue ole ensimmäisen kolmen vuosikymmenen aikana yltänyt. Todellinen kultakausi oli 2000-luvun taitteessa, kun tuloksena oli kaksi kuudetta sijaa korkeimman sarjatason runkosarjassa.
Puhtaasti sijoituksilla mitattuna menestys on luonnollisesti ollut suurinta divisioonissa. 90-luvun hurja nousu ylempiin sarjoihin on ilmentymä tästä. Vuosien varrella on takataskuun kertynyt jopa sarjavoittoja, mutta kausien joukkoon on mahtunut myös vaikeampia ajanjaksoja, sillä toiseen liiganousuun vaadittiin pari vuosikymmentä.
Joukkueita useissa eri ikäluokissa
Jymy järjestää junioritoimintaa jo hyvin nuorista ikäluokista alkaen: nuorimmat ovat vasta koulutiensä aloittaneita. Esimerkiksi 2020-luvun alussa seuran salibandyjaostossa oli 13 joukkuetta ja kaksi kerhoa. Poikien joukkueita on jo useita, kun taas tyttöjen puolella ollaan vasta alkutekijöissä.
2020-luvun alussa seuralla oli vajaa 300 junioripelaajaa, mikä tarkoitti seuran mahtuvan Suomen 50 pelaajien määrällä mitattuna suurimman seuran joukkoon. Jymy ei siis lukeudu maan suurimpiin toimijoihin, eikä se sellaista titteliä varmasti edes tavoittelekaan. Seura kertookin itse, että se pyrkii ensisijaisesti olemaan mielekästä tekemistä nuorille tarjoava taho ja hyvä kasvattajaseura pelaajille.
Pelkässä harrastusmielessä ei Nurmossa tietenkään pelata, sillä seura osallistuu kilpailutoimintaan monissa ikäluokissa. Edustusjoukkueen lisäksi myös juniorijoukkueet ovat pärjänneet hyvin kansallisella tasolla, sillä esimerkiksi A-poikien joukkueella on kokemusta muun muassa ykkösdivisioonasta. 2000-luvun puolessavälissä C-pojat puolestaan saavuttivat hienon neljännen sijan SM-sarjassa.
Miesten edustusjoukkueen lisäksi Jymyllä on naisten joukkue. Joukkue on perinteisesti pelannut Pohjanmaan alemmissa divisioonissa, kuten Pohjanmaan alueen 3. divisioonassa.
Jymy ja tulevat kaudet
Ensimmäisellä liigavisiitillä talousongelmat vesittivät koko toiminnan, mutta sittemmin uudet tuulet ovat puhaltaneet Nurmon lakeuksilla. Menneestä ollaan aivan varmasti opittu, ja nykyään seuran toiminta vaikuttaa olevan varsin hyvällä taloudellisella pohjalla.
2020-luvun alku on sujunut hyvin, sillä paikka liigassa ollaan onnistuttu säilyttämään. Se lienee joukkueen ykköstavoitteita myös tulevillekin kausille. Runkosarjan sijoitukset ovat olleet liigan häntäpäässä, joten työtä on tehtävä, jotta sijoitukset eivät laske aivan pahnan pohjimmaisiksi. Sarjassa säilymisestä ei aina ole jouduttu taistelemaan aivan pyssy ohimolla, mikä kertoo joukkueen potentiaalista: sarjan keskikastiin nouseminen ei ole missään nimessä mahdoton tehtävä. Jymyllä on riveissään laadukkaita pelaajia, esimerkiksi hyviin tehoihin yltäviä sellaisia, joten joukkue ansaitsee mahdollisuuden näyttää, mihin se korkeimmalla sarjatasolla pystyy. Ensimmäisellä kerralla tämä mahdollisuus luhistui ennenaikaisesti, mutta nyt eletään uuden alun aikaa.
